Näytetään tekstit, joissa on tunniste usko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste usko. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. joulukuuta 2016

Voi kuinka voisin tarpeeksi uskoa itseeni?

Tänään treenattiin taas Johannan kanssa ja treenin ohessa tulee myös juteltua jonkun verran sarjojen välissä. Kerroin Johannalle, että olen viimeiset kymmenen vuotta enemmän tai vähemmän laihduttanut. Jo 18 vuotiaana menin ensimmäistä kertaa Painonvartijoihin painaessani silloin 73kg eli kutakuinkin saman verran kuin nyt.. Painonvartijoissa laihduin 62:een kiloon, mutta sen jälkeen lihoin matkaoppaana 83:een kiloon. Siitä sitten tiputin kovalla työllä pois -25 kiloa ja painoin 58kg eli vähemmän mitä ikinä aikuisiälläni! Mietin jo silloin etten koskaan ikinä halua lihoa takaisin, mutten kuitenkaan ollut myöskään tuolloin tyytyväinen peilikuvaani. 58 kiloisena olin vain "laihaläski", vaa´an lukema miellytti mutta peilikuva ei... Näytin kuihtuneelta. En vahvalta, jäntevältä tai treenatulta, ainoastaan kuihtuneelta.

30.07.2016 73kg
Tehtiin ihan HEMMETIN hyvä selkätreeni Johannan kanssa ja ennätyspainot salilla paukkuivat! Suurin haasteeni on kuitenkin itse uskoa itseeni. Olen niin monta kertaa yrittänyt. Päässyt lähelle maalia ja jollain tasolla maaliinkin asti, mutten kuitenkaan ole koskaan ollut lopputulokseen tyytyväinen. Sitten ollaan otettu takapakkia ja taas yritetty uudestaan. Jossain vaiheessa vain usko tähän omaan projektiin on loppunut. 
30.10.2014 58kg
En kuitenkaan missään vaiheessa ole lakannut yrittämästä! Välillä nämä ajatukset pyörivät päässäni enemmän ja välillä vähemmän. Tärkeintä olisi kuitenkin vain uskoa omaan tekemiseen ja mennä fiiliksen mukaan yli omien rajojen, miettimättä sen enempää painoa. Mikä se paino edes on määrittelemään ihmistä? Kumma kyllä se tuntuu määrittelevän paljonkin. Näen itseni huonompana. En usko jaksavani tehdä salilla sarjoja isommilla painoilla kun olen vain tällainen pullukka, vaikka tänäänkin se todistettiin että olen VAHVA ja jaksan liikutella treeneissä jo ihan kohtuullisen isoja painoja. Voisin saavuttaa ihan mitä haluan, jos vain tarpeeksi uskoisin itseeni ja jaksaisin tehdä töitä sen eteen! Minulta puuttuu pitkäjänteisyys. Haluaisin sen -10kg pois kymmenessä viikossa ja that´s it. Kyllä -laihdutus voisi hetkellisesti olla ehkä ohitse, mutta loppuelämä silti edessä ja sama taistelu taas kohta ellen olisi oppinut matkan varrella mitään. 
30.6.2008 73kg
Pikkuhiljaa haluan taas alkaa uskomaan itseeni. Pystyn ihan siihen mitä päätän! Voin olla muutaman vuoden päästä ihan minkälaisessa kunnossa tahansa! Se, olenko entistä hoikemmassa vai entistä pulskemmassa kunnossa on vain kiinni minusta itsestäni ja uskosta omaan tekemiseen ja sitä kautta tuloksien syntymiseen. Voin saavuttaa ihan mitä tahansa! Täytyy vain jaksaa uskoa itseensä! Mietin jo onko minulla edes tälle blogille mitään annettavaa, sillä jossain vaiheessa on tämä blogi kuopattava ennen kuin kaikki lukijat ovat hävinneet ja koko blogi kuihtunut kasaan. Ehkä sen aika ei kuitenkaan ole vielä.. Uskon niin.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Sinä ITSE määrittelet mihin pystyt

..ja mihin et pysty. Sinä itse asetat itsellesi ne rajat: "No kun ei musta vaan oo tohon, enkä mä taida pystyä siihen. Oon sortunut aina ennenkin. Miten mä muka tällä kertaa onnistuisin?".

Asiat, joihin ennen pystyit muttet jostain syystä nyt pysty ovat saavutettavissa, vaikka ne ei olisikaan ihan käden ulottuvilla. Nuorempana pääsin siltaan suorilta jaloilta kaatuen. Ylipainon kertyessä ajatuskin sillan tekemisestä hirvitti, enkä kokeillut siltaa moniin vuosiin. Nyt muutama viikko sitten uskaltauduin salilla kokeilemaan tulisiko siitä mitään jos ojentaisin käteni ylös ja kaatuiskin suoraan taipuen siltaan. Noh voin kertoa, että ei se ekoilla kerroilla mennyt ihan niinkuin strömsössä ja jouduin ottamaan aika paljon tukea toisella kädellä ennen kaatumista. Kokeilin moneen kertaan ja yhtä monta kertaa rämähdin alas selälleni. Yhä useamman yrityksen jälkeen silta alkoi sujumaan aina vain paremmin! Vieläkään en pääse täysin suorilta käsin siltaan, mutten enää rämähdä lattialle puolessa välissä yritystä! :) Ylitin kuitenkin itseni, kun alunperin uskalsin lähteä kokeilemaan siltaa useamman vuoden jälkeen! Ja vaikka kaaduin, nousin aina uudelleen yrittämään. ;)

Tällä omalla esimerkilläni haluan myös kannustaa kaikkia muita painonsa tai minkä tahansa kanssa kamppailevia. SINÄ ITSE olet onnistumisesi esteenä, ei kukaan muu. Jos todella haluat onnistua, sinun vain täytyy jatkaa yrittämistä! Ja vaikka kuinka räpiköisit, niin ei se haittaa! Parempi edes räpiköidä, kuin antaa vain asian olla jos se itseä harmittaa. Jos et siis ole tyytyväinen omaan kroppaasi, jos et ole tyytyväinen omaan kuntoosi: tee asialle jotain. Kukaan ei tee työtä puolestasi, mutta monikin voi olla projektissasi tukena! :) Älä pelkää uskaltaa! 


Itsellänikin tie unelmakroppaan on ollut pitkä ja aina välillä vähän kivikkoinenkin. Eilen kuitenkin mahduin ensimmäistä kertaa ELÄMÄSSÄNI koon XS farkkuihin ja ette voi uskoa minkälainen riemu siitä syntyi! :) Toki housujen koot vaihtelevat niin paljon merkistä ja mallista riippuen, mutta näihin Cubuksen revittyihin farkkuihin mahduin koossa XS! :) Tuumakoko farkuissani on tällä hetkellä 28, mutta kaapistani löytyy useammat 29 tuuman farkut, eivätkä ne vielä sentään LIIAN isot päällä ole. :) Muutenkin tuli eilen vähän innostuttua vaatekaupoilla, kun kerrankin sai ostaa vaatteita mitkä näyttivät hyvältä päällä, eikä ainoastaan niitä mitkä MAHTUIVAT päälle tai peittivät mahdollisimman hyvin läskit.. :)



Ja hei! Vielä on klo 22:een asti aikaa osallistua 24 Fitness Onlinen nettivalmennuksen arvontaan! Huomenna ilmoitan onnekkaan voittajan, joka pääsee toteuttamaan unelmiaan kohti kesäkroppaa! :) Tästä voi jollekin tulla ponnahduslauta kohti pysyvämpää ja terveellisempää elämäntapaa tai miksei vaikka uusi innostus kohti fitnesskisoja!