Näytetään tekstit, joissa on tunniste optimisti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste optimisti. Näytä kaikki tekstit

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Ympäröi itsesi positiivisilla ihmisillä

Jos johonkin haluan uskoa niin se on että positiivisuus ruokkii positiivisuutta ja positiivisen sekä optimistisen elämänasenteen omaavalle tapahtuu paljon hyviä asioita. Tai ehkä niitä samoja hyviä asioita tapahtuu myös niille negatiivisen asenteen omaaville, mutta he eivät vain ehkä osaa iloita niistä kun näkevät elämän harmaana ja kaikki on suomeksi sanottuna täyttä p*skaa.


Positiivisuus leviää helposti ja yksikin hymy kaupan kassalla voi piristää toisen mönkään mennyttä päivää. :) Kuitenkin myös tuo negatiivisuuden sädekehä leviää helposti etenkin porukan keskuudessa. Näinollen jos neljä viidestä on hyvällä fiiliksellä, mutta yksi on naama norsun v*tuilla (pahoittelut kielenkäyttöni) niin yksitellen tämä kääntää myös muiden hymyt äkkiä alaspäin, eikä kohta kenelläkään ole enää hauskaa.

Heräsin tähän asiaan taas jokin aika sitten ja olen pyrkinyt tietoisesti ympäröimään itseni viime aikoina vain positiivisilla ihmisillä. Jos huomaan jonkun seurassa jatkuvan negatiivisen viban niin vähennän tämän ihmisen kanssa yhteydenpitoa, sillä mihin tarvitsen sellaisia ihmisiä ketkä aina näkevät vain sen elämän harmaan puolen? Ei minulla ole tarvetta eikä halua kuunnella toisen jatkuvaa vähättelyä tai arvostelua kaiken aikaa vaan mielummin jätän nämä ihmiset omaan arvoonsa. Jos ei osaa iloita toisen puolesta esim. opiskelujen alkamisesta, vaan heittää siihenkin jonkun todella asiattoman kommentin väliin niin miksi minun tulisi sisällyttää elämääni sellaisia ihmisiä?


Erityisesti tiimipäivillä olen huomannut meidän porukan mahtavan yhteishengen! Tietenkin kun kaikki ovat kiinnostuneita samoista asioista: liikunnasta ja hyvinvoivasta kehosta niin miten ei tulisikaan toimeen sellaisten ihmisten kanssa? :) Se on aivan parasta kun porukka tsemppaa toisiaan yhä kovempiin suorituksiin ja ilmapiiri on kannustava. Tällä kannustavalla ilmapiirillä saadaan kyllä myös aika tappotreenit aikaiseksi! ;D Positiivisuus leviää myös nykyisin somen kautta ja itse ainakin pyrin sanomaan kohteliaisuuksia ja kivoja asioita toiselle, kun yhtään siltä tuntuu. :) Ja jos sinulla ei ole mitään positiivista sanottavaa niin ehkä parempi on jättää kokonaan sanomatta. ;)

Onko muilla ollut elämässä sellaisia ihmisiä, ketkä näkevät vain aina sen elämän varjopuolen ja kantavat päällänsä negatiivista sädekehää? Pidättekö edelleen näiden ihmisten kanssa yhteyttä vai oletteko jättäneet heidät omaan arvoonsa? :) Olisi kiva kuulla teidän omakohtaisia kokemuksia joten heittäkää kommenttia! ;) Ja hei! Ihanaa viikonloppua kaikille! <3 Itsellänihän se menee töissä, mutta positiivisena iloitsen siitä, että ylipäätään saan käydä töissä kun kaikilla sitäkään mahdollisuutta ei ole.. <3

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kokonaisvaltainen hyvinvointi

Muistatteko vielä ne ajat kun olitte reilusti ylipainoisia? Muistatteko kun kaupoissa ravaaminen oli yhtä tuskaa ja shoppailu oli kaikkea muuta kuin "joka tytön unelmaa"? Muistatteko kun puitte päällenne joka aamu ne samat college housut, jotka olivat ainoat mitkä eivät puristaneet vyötäröstä? ..ja ainoat mitkä menivät enää edes jalkaan.. Muistatteko kun myös arvostus omaa itseä kohtaan oli täysin nollissa? Sillä ei ollut enää väliä meikkaako ulos lähdettyään vai eikö, koska jokatapauksessa näytit omasta mielestäsi aivan p*rseeltä, eikä sitä voinut enää meikeillä pelastaa.

Itse muistan nämä tapahtumasarjat hyvinkin selvästi! Muistan kun Thaimaassa olin sovituskopissa ja kokeilin kaupan isoimpia shortseja jalkaani ja vaikka ne päälle vielä mahtuivat, niin hyvältä ne eivät näyttäneet! Samaisessa sovituskopissa kokeilin myös korkokenkiä.. Korkokenkiä, mitkä eivät mahtuneet jalkaani turvonneen lestini takia! Muistan tuolloin kirjoittaneeni kalenteriini, kuinka p*rseestä oli olla ylipainoinen kun edes kengät eivät mahtuneet jalkaan! Näitä hetkiä tuli vastaan monia.. Lopulta ei kiinnostanut panostaa itseensä enää juuri ollenkaan. 


Olen aina ollut optimistinen ja iloinen ihminen, mutta noina aikoina ilo ja hyväntuulisuus oli melko kaukana. Nautin kyllä elämästä ja matkaoppaan hommista, olihan se mukavaa asua ulkomailla, mutta olin niin tyytymätön itseeni kun koskaan olin voinut olla! Muistan miettineeni, että jos koskaan pääsen täältä sudenkuopasta, niin en enää ikinä päästä itseäni tähän kuntoon! Muistan ne kuntosalilla vietetyt tunnit, kun jokainen askel tuntui raskaalta mutta päätin jatkaa -oman itseni vuoksi. Olin pitänyt rakennekynsiä jo useamman vuoden, mutta koin etten ansainnut tuhlata itseeni rahaa päästettyäni itseni siihen kuntoon.. Kampaajalla kävin myös harvemmin ja töihin menin monesti ilman meikkiä.

Nyt kun painoa on pudonnut -23kiloa (kuten äiti sanoi: kaksi kymmenen kilon kinkkua :o huh huh!!), niin myös suhtautuminen omaan hyvinvointiini ja ulkonäköön on muuttunut! Tykkään shoppailla uusia vaatteita ja valitsen vaatteista ne, jotka oikeasti näyttävät hyvältä päälläni, enkä vain niitä mitkä saan mahtumaan päälleni ja peittävät mahdollisimman tehokkaasti vatsamakkarani! Käyn vähintään kerran kahdessa kuukaudessa kampaajalla ja laitatan rakennekynteni kuukausittain (tällä hetkellä tosin pidän pienen tauon kynsistä ihan kustannussyistä, mutta kesällä laitan ne taas uudelleen!). Olen haaveillut myös hampaiden valkaisusta ja etsin siihen nyt sopivaa keinoa. Aikaisemmin viime syksynä kävin La Chicassa hampaiden valkaisussa ja maksoin siitä 100€. Hampaat olivat kyllä heti valkaisun jälkeen valkoisemmat, mutta jo viikon päästä pigmentti oli kadonnut, eikä kukaan kiinnittänyt hampaiden valkaisun mitään huomiota! Hukkaan siis meni ne rahat.. Aikaisemmin olen kyllä saanut positiivisia kokemuksia valkaisuliuskojen avulla, mitkä serkkuni toi monia vuosia sitten Amerikasta ollessaan siellä vaihto-oppilaana. Nyt kun tämä yltiöpositiivisuus on kilojen karistettua alkanut taas ottamaan minusta vallan, niin haluan myös hampaiden olevan kauniin valkoiset! :) Sain siskoltani joululahjaksi myös lahjakortin jalkahoitoon ja päähierontaan, tämän lahjakortin ajattelin käyttää lähempänä kesää kun jalatkin pääsevät näkyviin! :)


Ripset on vähän semmoinen kakspiippuinen juttu.. Toisaalta ne olis näppärät kun aamuisin ei tartteis tuhrata niin kauaa aikaa peilin edessä! Mutta toisaalta, kerran aikaisemmin ripsienpidennyksiä kokeilleena, ne myös osaa katkoa omat ripset ihan huolella! Ja kyllä mulla ripsiä jonkun verran löytyy ihan omasta takaa kun jaksaa vaan ripsarilla tarpeeksi monta kerrosta sutia. :) Helpothan ne olis kun vois aamulla heittää vaan puuteria naamalle ja menoks! Mutta rahaahan siihenkin saa ihan kivasti kulumaan! ;D Mulle ehkä ykkösjuttuina on tärkeimmät: hiukset, hampaat ja kynnet!

Mitkä teillä on ne asiat, joihin ootte kauneuden hyväks valmiita laittamaan vähän enemmän rahaa? :) Ootteko huomanneet saman kuin minä, että ylipainon karistettua sitä haluaa panostaa ulkonäköönsä muutenkin paljon enemmän? Ne vanhat ja virttyneet collegehousut on saanut jäädä kyllä kaapin perälle, eikä niissä näyttäydytä enää kuin korkeintaan pihahommissa! ;) 

Huomaatteko muuten miten ihanan keväinen keli ulkona taas on?! Talvesta ei kohta oo enää tietoakaan ja kohta saa vetää ne S-koon shortsit jalkaan, mitkä ei muuten tänä kesänä purista! :))) Ihanaa! Nyt suihkuun ja töihin, sillä tän viikon vapaat on nyt lusittu! ;)