torstai 28. huhtikuuta 2016

Elämä hymyilee (:

Halusin vaan tulla kertomaan, että nyt menee ihan pirun hyvin! Tällä viikolla paino ei ole vielä notkahtanut alaspäin, mutta kyllä se sieltä ajan kanssa tulee kun tiukasti ruokavaliota noudattaa. :) Treeneistä tulee vaan NIIIIN hyvä fiilis, että todella toivoisin kaikkien kokevan sen saman tunteen edes kerran! :) Siihen fiilikseen jää koukkuun, eikä sitä hyvää kierrettä halua katkaista sortumisella johonkin mättöön. Puhuttiin Johannan kanssa tänään treeneissä Vapusta. Mitään vapaasyöntipäivää ei tähän vaiheeseen vielä oteta, mutta koska elämäähän tämä vain on niin vappuaattona voi yhden herkun syödä ohitse ruokavalion. :) Mitään simaa vahvempaa en kuitenkaan vappuna meinaa juoda, ettei kroppa mene taas alkoholista ihan sekaisin.



Nyt tälle viikolle treenejä on kertynyt jo kolmen salitreenin, yhden hiitin ja yhden kävelylenkin verran. Vielä yhdet jokaista loppu viikosta, niin saadaan kaikki liikunnat täyteen! Sykkeet ja kalorikulutus on myös ollut ihan huippulukemissa nyt kun ollaan Johannan kanssa treenattu! Ja se TUNTUMA -ai että miten tänäänkin hauista poltteli yläkropan treenissä, vaikka ne käytetyt käsipainot olivat ihan super pieniä! :D



Treenin päätteeksi tein vielä tosiaan 20min Hiit treenin, jossa täysiä vedin 30 sekunttia putkeen ja hölläilin 60 sekunttia. Jossain vaiheessa olisi tarkoitus saada myös tuo hölläily osuus siihen kolmeenkymmeneen sekunttiin, mutta vielä en ainakaan niin nopeaan tempoon pysty! :D Pitää ensin antaa vähän aerobisen kunnon kasvaa.. ;)

Mitäs muiden vappusuunnitelmiin kuuluu? Onko simat jo tehty ja munkit ostettu vai jätetty tänä vuonna kauppaan? :)

maanantai 25. huhtikuuta 2016

-300g

Toinen dieettiviikko on taputeltu ja tulos -300g viime viikkoiseen nähden! Aamupaino oli siis 71,1kg. Tulos voisi olla parempikin jos olisin saanut kaikki aerobiset ja salitreenit mahdutettua viikon aikatauluihin. Nyt kasaan sain vain yhden aerobisen, yhden hiitin ja kolme salitreeniä. Viikkoon lisähaastetta toi myös ystäväni vauvan ristiäiset, joissa oli kaikkia ihania herkkuja tarjolla! ;) Yksi kakkupala kuitenkin riitti tyydyttämään makeanhimot. Juhlat olivat oikein ihanat ja onnistuneet, kyynelhän siinä meinasi vierähtää poskelle kun pappi puhui niin kauniisti. <3


Nyt aloitetaan uusi viikko samantien salitreenillä Johannan kanssa, että saadaan tälle viikolle kaikki treenit kasaan! :) Ps. Reaaliaikaisempaa päivittelyä voitte seurata Instagramissa nimellä: sannalatvala

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Nyt loppuu negistely!

Sain tänään jonkin sortin herätyksen lukiessani blogi kollegani "Kaljamahaisen Ladyn" -blogia kaikesta negatiivisesta ajattelusta ja turhasta stressaamisesta. Blogin alkusanoja lainatakseni: "Tänään tuli mieleen, tässä työpäivää lopetellessani, että en enää inhoa ollenkaan työtäni. Viimeiset 15 vuotta olen siitä valittanut, ja ajoittain kitissyt tänne blogiinkin, että yhyy kun olen väärällä, taipumuksiini ja lahjakkuuksiini sopimattomalla alalla, tai että tämä on ahdistava kultainen häkki josta en pääse ulos koska hyvä palkka estää lähtemästä samoin kuin se etten vieläkään tiedä miksi haluaisin isona.". 

Miksi toisilla ihmisillä on suurempi taipumus negatiiviseen ajatteluun kuin toisilla? Miksi toiset jaksavat päivästä toiseen valittaa ihan pienistäkin asioista, kun taas toiset osaavat iloita niistä arjen pienistä iloista ja ns. itsestäänselvyyksistä? Jos joka aamu tuntuu siltä, ettei millään kiinnostaisi herätä töihin niin MIKSI, MIKSI asialle ei tehdä mitään? Sama homma jos joka päivä surkutellaan omaa ylipainoa ja sitä kun muut ovat niin hoikkia ja saavat syödä mitä haluavat, niin miksei itse tehdä asialle mitään? Kukaan kun ei pakota sinua käymään siellä samassa työssä, eikä kukaan myöskään pakota sinua olemaan vanhojen tapojesi orja jolla suorastaan ruokit ylipainoa ja pahaa oloa. Olisiko aika katsoa itseään peiliin, ottaa ne ohjat omiin käsiin ja joko hyväksyä itsensä sellaisena kuin on tai sitten kurkoittaa kohti niitä omia tavoitteita, vaikka ne aluksi mahdottomilta tuntuisivatkin?



Jos joka kerta aterioiden punnitseminen ja eväiden valmistelu tapahtuu hampaat irvessä, niin sitten se myös tuntuu siltä: todella vastenmieliseltä p*skalta. Mutta kun taas ottaa asenteen että: "Hei, näillä mennään! Punnitsen jokaisen suupalani ja valmistelen evääni, jotta pääsen nopeammin tavoitteeseeni ja sellaiseen kroppaan josta olen haaveillut." -niin ei se niiden eväiden valmistelu tunnu yhtään niin vastenmieliseltä. :) Jos lasi on aina puoliksi tyhjä niin osaako loppupeleissä edes täysillä NAUTTIA elämästä? :) Kaikilla on niitä inhottavia työkavereita tai ärsyttäviä työtehtäviä, mutta mukavammin niistäkin selviytyy jos ajattelee asiaa positiivisesti: "Tämäkin kun nyt vain sattuu kuulumaan työnkuvaani, niin parempi se on tehdä hyvällä fiiliksellä niin menee päiväkin nopeammin." tai "Kun nämä aerobiset nyt tällä viikolla on kuitenkin suoritettava niin miksen suorittaisi niitä jo heti alkuviikosta niin ei tarvitse perjantaina enää surkutella, miten paljon on treenejä jäänyt viikonlopulle roikkumaan. :)".


Tulikohan tästä tekstistä nyt ihan sekametelisoppa? :D Noh, pääpointti tuli varmasti kumminkin selväksi! Nyt loppuu kaikki negatiivinen ajattelu ja kaikki valitukset saavat mennä suoraan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! Ympäröin itseni vain positiivisilla ihmisillä niin kaikki ympärillä näyttää positiiviselta ja jätän ne negistelijät vain omaan arvoonsa. ;) 

Mahtavaa viikonloppua kaikille! Huomenna ystäväni ihanan pikkuprinssin ristiäisiin! <3 Kuka muu lähtee mukaan positiiviseen rinkiin ja jättää ne negatiivisuudet muille? :)


maanantai 18. huhtikuuta 2016

Maanantain aamupaino ja viikonlopun fiiliksiä

Aivan mahtavaa maanantai huomenta kaikille! Ensimmäinen dieettiviikko on lähtenyt käyntiin loistavasti ilman mitään suurempia lipsumisia. Eilen tuli syötyä vähän ohi ruokavalion, kun oltiin Helsingin Kulttuuritalolla Fitness Classicissa ja siellä oli maistiaispatukkaa patukan perään, mutta muuten voisin jo sanoa päässeeni viikon aikana sokerikoukusta irti!!! :) Ei siis ole kuluneen viikon aikana tehnyt juuri ollenkaan makeaa mieli ja jos on tehnyt niin laukusta on löytynyt pastillirasia, josta olen muutaman pastillin ottanut suuhuni makeanhimoa taltuttamaan. :) Myös ensimmäinen kurinalainen ruokavalion noudattaminen on tuonut tuloksia vaa'alle, sillä jo eilisaamuna vaaka näytti vähemmän kuin reissun jälkeen on näyttänyt: 71,4kg! Viikossa on tullut miinusta -1,1kg. :) Toki tässä on vielä se 1,5kg pudotettavaa, jotta edes nuo lomakilot on karistettu mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa kohti sitä kuuttakymppiä, kunhan nyt ensin on karistettu tämä seiskakymppi pois jaloista! ;D



Koko eilispäivä meni tosiaan Helsigissä Fitness Classicissa! Aamulla auto starttasi ennen kello yhdeksää ja kotona oltiin puoli seitsemän aikaan illalla. Aikalailla fitneksentäyteinen päivä oli siis eilinen! ;) Mulla oli muutama suosikki, kenet halusin lavalla nähdä ja yksi näistä oli Fitness sarjassa kisaava Eveliina Tistelgren. Upea Eveliina vei myös voiton omassa sarjassaan kilpailijoita tässä sarjassa ollen vain kaksi. Mens Physique sarjaa seurasimme ekaa kertaa myös silmä kovana, kun lavalle asteli toinen toistaan tiukempia kundeja! ;D Olihan se mukavaa vaihtelua pelkkien naisten pyllyjen tuijottelun sijaan.. ;) Bikini beginners sarjassa kisasi myös Nelli, joka treenaa meidän salilla ja jonka kehitystä on ollut hieno seurata koko syksyn ja kevään ajan! :) Nelli sijoittui beginners sarjassa sijalle 2! Onnea Nelli! :)



Viikonlopulta sain taas roima-annoksen lisää motivaatiota ja aion pitää "eye of the price" -koko ajan! :) Pyrin pois siitä impulsiivisesta hetkellisen nautinnon tyydyttämisestä ja tähtään siihen pidemmälle vaikuttavaan hyvinvoivan kokonaisuuteen. Nyt pitää taas löytää vaan niitä muita "palkitsemisen lähteitä" kuin ne herkut esim. rankan työpäivän jälkeen kun täytyy olevinaan palkita itsensä jollain hyvällä. Palkitaan sitten vaikka jollain kivalla sisustusjutulla tau naistenlehdellä, kunhan se palkinto ei ole mitään suuhun pantavaa! :D 


Ajatuksena palkinto hyvä olo tuntuu aina sillä hetkellä niin kaukaiselta, kun se käsi on viemässä jotain herkkua suuhun. Sillä hetkellä ajatellaan vain sitä nopeaa hyvänolontuojaa, eikä ajatella huomista pidemmälle kuinka se pienenevä vaa'an lukema ehkä kumminkin palkitsisi enemmän.. Toisaalta taas nyt olen huomannut, että kun aterioilla on tarpeeksi hyviä rasvanlähteitä, proteiinia ja reilusti kasviksia ja kun ateriaväli pysyy tasaisena niin eipä sitä enää teekään mieli suklaata tai karkkeja! Mutta heti jos ateriaväli pääsee venähtämään viiteen tai kuuteen tuntiin, niin kyllä se kaukana siintävä tavoitekroppa unohtuu siinä vaiheessa ja ruvetaan miettimään: "Mitä nopeaa sitä äkkiä saisi suuhun, kun kaikkea tekee niin kovasti mieli?!".

Mutta nyt uusi viikko käyntiin uudella saliohjelmalla ja roimalla annoksella treenimotivaatiota! :) KUUSI viikkoa kesään!!!

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kaikki eivät voi onnistua, mutta minä en meinannut epäonnistua!

Huomenna on maanantai ja mikäpäs muu on silloin hyvä aloittaa kuin ihan rehellinen DIEETTI! Sanalla dieetti usein ymmärretään "ei saa syödä mitään muuta kuin parsaa" -tyyppistä ruokavaliota. Monilla dieetti on hyvin niukkaenerginen ja tullaan toimeen ihan olemattomilla määrillä ruokaa. Onneksi dieettejä on kuitenkin erilaisia ja sanaa voidaan käyttää niin monessa merkityksessä. Esim. Kisadieetti (joka monilla nyt huipentuu viikon päästä järjestettäviin kisoihin Helsingin Kulttuuritalolla) on oikein toteutettuna hyvinkin monipuolinen ja ruokaa on -ainakin alkuun todellakin riittävästi! Yksi asia kuitenkin kaikkia "dieettejä" yhdistää: silloin ei syödä ohi ruokavalion vaan pitäydytään siinä omassa dieetissä; oli se siihen pussikeittodieetti tai kaalikeittodieetti tai mikä hyvänsä. Siinä kuitenkin pysytään, ja tarkasti! ;)



Itsellänihän ei kovin lennokkaasti lähtenyt nuo lomakilot sulamaan vaan edelleenkin on melkein kaksi kiloa "Thaimaan tuliaisia" tuossa vyötäröllä kannettavana! Ja todellakin vyötäröllä sillä itselläni kaikki ylimääräinen kertyy juurikin tuohon navan ympärille, eikä niinkään peppuun tai reisiin vaikka toki niihinkin aina vähän.. Pääasiassa kuitenkin rasva on tuossa vatsamakkarassa ja tiukasti se siinä pysyy! Nyt kuitenkin huomenna aloitan dieettini ja koska motivaationi ei siihen yksin riitä, olen palkannut asiantuntevampaa tukea avuksi! :) Aloitan ensi viikosta alkaen treenit Team Fit:in valmentajan Johanna Koskisen kanssa. Johanna on treenannut mm. Janni Hussin kisakuntoon ja monet muut nuoret naiset hän on tsempannut uskomattomaan kuntoon! :) Luottamusta ei ainakaan tämän naisen ammattitaitoa kohtaan puutu, toki uskoa aina omaan itseeni välillä puuttuu mutta JUURI SIKSI se henkilökohtainen valmentaja on tässä projektissa niin tärkeä juttu! Vaikkei kukaan muu uskoisi sinuun, niin valmentajasi kyllä uskoo ja tsemppaa sinua kohti tavoitteitasi! :)


Toki motivaatio täytyy löytyä aina loppupeleissä omasta takaa, mutta juuri sillä toisen tuella on helpompi päästä "alkuun" ja pysyä motivoituneena. Oma valmentaja muistuttaa sinua siitä, miksi tätä tehdään ja mikä on se palkinto mitä kohden mennään. Itseltä se hyvä olo meinaa aina välillä unohtua.. Oikeastaan jo syksystä asti se oma määränpää on ollut hukassa. Vailla tavoitteita, vailla motivaatiota ja selvää suunnitelmaa kohti palkintoa. Nyt kuitenkin jo torstaisen Johannan kanssa keskustelun jälkeen tavoitteet ovat ehkä selkeämmät, kuin vuoteen! Tarkemmista tavoitteista vielä lisää ehkä myöhemmin, kun olemme ensin treffanneet Johannan kanssa useamman kerran. :) 



Mulle on sikäli aivan sama, vaikka treenaisin PT:n kanssa kerran viikossa hamaan hautaan asti! Sillä kuten edellisessä (paljon lukijoita saaneessa) tekstissä mainitsin, tää on se mun juttu ja tätä tehdessä tunnen itseni kokonaiseksi. :) Sen oikeastaan huomaa vasta, kun sen "Minän" menettää hetkellisesti. Sitä huomaa kuinka huono on olla ilman liikuntaa. Olo on laiska ja vetämätön, väsynyt. Sohva todellakin vetää itseänsä enemmän puoleensa, kuin kuntosali! Ja mitä pidemmäksi se tauko venyy, sitä haasteellisempi niistä salin ovista on astua uudelleen sisään. Tässä vaiheessa monilla harrastus jää kokonaan, kun kynnys kasvaa liian korkeaksi..


Itse en meinannut luovuttaa. En -vaikka tähän hommaan menisi 1000€/kk, sillä tiedän kuinka onnettomaksi sitä voi ihminen itseaiheutetusti tulla. Ei siitä nyt niin kauaa aikaa ole, kun vaaka näytti 83 kiloa ja olo oli SURKEA! Ja vaikka vaaka näyttääkin tällä hetkellä VAIN 11 kiloa vähemmän, kuin esim. viisi vuotta sitten niin peruskunto on jotain AIVAN eri luokkaa. Esim. Tänään sunnuntaina lähdin klo 10:30 salille tekemään selkätreeniä ja kulutin tunnissa 350kcal. Kotiin saavuin klo 12 ja pienen aterioinnin jälkeen pesin auton ja kannoin miehen kaatamia pohkeen paksuisia puita ylämäkeen lähes kolmen tunnin ajan taukoamatta, -ja vieläpä hengästymättä! Eipä olisi onnistunut kolme tai VIISI vuotta sitten.. Eli vaikka paino ei olisi mennyt toivottua tahtia alaspäin, niin kunto on kuitenkin mennyt roimaa vauhtia ylöspäin! :) Eikä se paino tosiaan aina kerro kaikkea, mutta olisihan tuossa nyt jo useampikin kilo pois pudotettavaksi!

Joten eiköhän ryhdytä tytöt huomenna hommiin?! :) Enää seitsemän viikkoa kesäkuun alkuun! Neljä kiloa on mahdollista saada helposti pois ennen kesää! ;)

torstai 7. huhtikuuta 2016

Se fiilis, kun ekan kerran astuin niistä ovista sisään!

Sitä fiilistä ei vaan voi sanoin kuvailla! "Vihdoin! Vihdoin kotona! Omalla kotisalilla!" Vastassa vastaanotossa on ihana Nina, joka heiluttaa käsiään niin vimmatusti, kun astun ekaa kertaa KUUKAUTEEN salin ovista sisään! :) Tätä fiilistä olen kaivannut! Ja tämä on just se mitä haluan tehdä, vaikka jo hetkeksi sen unohdinkin ja jo pohdin pistänkö salikortin kohta tauolle! Miksi edes mietin tällaisia, kun täällä on vaan niin mahtavaa ja hyvä olla?! :) Tänne kuulun, enkä oo täältä pois jäämässä ihan hetkeen -vaikka niin jo pelkäsinkin! 

Kaikenkaikkiaan tuli siis kuukauden mittainen salitauko omalta salilta lomineen kaikkineen kun tänään pääsin vasta ekaa kertaa salille. Toki Thaimaassa tuli käytyä hotellin kuntosalilla pari kertaa, mutta ei se ole SAMA ASIA! :) Tänne tullessa tuntee olonsa kyllä niin tervetulleeksi ja eheäksi! Vähän niinkuin kokonaiseksi. ;) Ihan kuin joku pala minusta olisi viime aikoina puuttunut tai ollut hukassa ja nyt se on taas sieltä sohvan välistä löytynyt. 


Alkuun meinasin, että teen ihan kevyen yläkropan treenin kun kuitenkin edellisestä treenistä on niin pitkä aika, mutta kun salin ovista astuin sisään niin PASKANMARJAT mä mitään kevyttä yläkropan treeniä tullu tänne tekemään vaan kunnon jalkatreenin! :DD Napit korville ja spotifysta kunnon treenimusaa soimaan ja menoks! Ensin lisäilin varovat 100kg jalkaprässiin ja lämmittelin noin kahdellakymmenellä toistolla. Sitten kaksi 25:den kilon kiekkoa lisää ja hyvin liikkui silläkin. "Menisiköhän vielä näin pitkän tauon jälkeen prässissä 200kg kevyesti rikki?" -ajattelin ja ladoinkin taas 50kg painoa lisää. Ei vitsit miten hyvä fiilis siitä tuli, kun jaksoin vielä kahdeksan toistoa tehtyä 200kg:llä! :) Olin aivan fiiliksissä koko jalkatreenin! 


"Tää on just sitä, mitä haluan!" -ajattelin. 

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Spesiaali tarjous ja sokerikoukussa

Aurinkoista sunnuntain huomenta!

Nyt on viimeiset kaksi Hypox kertaa käyty ja ainakin niiden johdosta on lähtenyt hyvin lomanesteet liikkeelle ja paino on pudonnut jo -700g vaa'an näyttäessä nyt 71,8kg. :) Vielähän tuossa tuota pöhöä melkein kaksi kiloa on, sillä liikunta on jäänyt vielä aika vähäiselle asteelle työpäivien ollessa sen verran pitkiä näin loman jälkeen. :) Ensi viikolla kyllä varmasti ne työhommatkin tasaantuu, kun on taas itsekin enemmän "pallon päällä" missä mennään. ;) Lomalla ollessani on näköjään grillikausikin alkanut ja meilläkin myymälässä jo kaikki grillit esillä!

Kysyin viimeisellä Hypox käynnilläni olisiko heillä tarjota blogini lukijoille jonkinnäköistä tarjousta yhdistelmähoitoa harkinneille. Sain kuin sainkin ihan mukavan pikku tarjouksen Lahden Hypox toimipisteelle! Kaikki ensi viikolla hoidon ajan varanneet (ei siis tarvitse ensi viikolla vielä hoitoja aloittaa, ainoastaan varata aika) saavat yhden ylimääräisen Hypox kerran tuon 12:sta hoitokerran päälle! :) Lisäksi toki konsultaatiokäynti on aina ilmainen, jossa tehdään asiakkaalle alkukartoitus ja katsotaan kuinka pitkä hoitojakso kullekin olisi sopiva. Pääset Lahden Kuntohoidon nettisivuille tästä! Ajan ilmaiseen konsultaatioon voi varata sähköpostitse osoitteesta: lahti@hypoxi.fi ja kyseinen tarjous on siis voimassa vain Lahden toimipisteessä mainitsemalla blogini/minun nimen. :) Toki aina voi kysyä tarjousta myös muista Hypox toimipisteistä, mutta muiden paikkakuntien toimipisteille en pysty tätä suoraan tarjousta lupaamaan..




Sokerikoukku on vielä suoraansanottuna HIRVEÄ, enkä ainakaan vielä ole täysin irti sokerista päässyt..! :( Helpompihan se olisi kerralla pistää sokerille stoppi ja jättää hetkeksi kaikki sokeria sisältävät tuotteet pois, jotta aivot eivät niitä enää niin vaatisi. Ainakin aina aiemmin olen saanut sokerihimot siedätettyä olemalla muutaman viikon täysin ilman sokeria, minkä jälkeen sitä ei ole edes tehnyt laisinkaan mieli. Pitäisi siis vaan sinnikkäästi kieltäytyä nyt kaikista "herkkurahkoista" ja jättää myös hedelmät hetkellisesti vähemmälle ja syödä vain pelkistettyä ruokaa ilman kastikkeita ja kermoja (niissä ihan perus tomaattikastikkeissakin kun nyt sattuu sitä sokeria olemaan!).

Onko muilla hyviä vinkkejä kuinka olette päässeet pois sokerikoukusta vai toimiiko vain kaikilla se sama täyskieltäytyminen? :D