sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Nyt ei vaan lähde..

Kesä -ja ainakin viidet eri juhlat! 
Motivaatio -kysytkin vielä, täysin hukassa!
Paino -tänä aamuna 64,7kg! 
Salitreeni -ei suju, mutta väliin en jätä! 
Blogi -tuntuu, ettei ole juuri nyt mitään järkevää sanottavaa!

Tässä päällimmäiset fiilikset ja tuntemukset tällä hetkellä.. Kevät/kesä on muutenkin itselleni sitä haasteellisista painonhallinnan aikaa, kun melkein joka toinen viikonloppu on jotain juhlia ja menoja. Aivan läskiksi en kuitenkaan meinaa kesää heittää, löytyisi vaan taas jostain se motivaatio ja tsemppi tähän hommaan. Kuvat eilisiltä serkun ylioppilasjuhlilta.







Saatan pitää pientä hiljaiseloa blogin puolella hetken aikaa, kunnes motivaation langanpää jostain löytyy ja pystyn taas täydellä teholla painamaan eteenpäin. Motivaatio voi löytyä heti huomenna, tai sitten vasta ensi viikolla tai ensi kuussa! Nyt vaan päässä pyörii niin paljon muita asioita, kuin tämä kroppaprojekti ja laihdutus..

torstai 21. toukokuuta 2015

Kakkajuttuja

Onko soveliasta puhua oman suolen toiminnasta julkisessa blogissa? Ehkä ei, mutta puhun silti! :D Uskon, että nämä ovat niitä asioita joista ei kovin paljon julkisesti puhuta, mutta moni pohtii kyllä itsekseen. Toivonkin tähän postaukseen ennätysmäärän kommentteja, sillä enhän halua jäädä nolosti yksin kakkajuttujeni kanssa? ;D


Japanilaistutkijoiden mukaan keskivertomies käy kakkosella kerran päivässä, mutta tämä on todellakin se KESKIVERTO, sillä jokaisen suolisto toimii yksilöllisesti ja tahti voi vaihdella paljonkin. Professori Richard J. Saad vakuuttaa, että ulostaminen kolmesti päivässä tai vaikkapa vain kolmesti viikossa on vielä täysin tervettä ja normaalia tahtia. Ymmärtääkseen omaa suolta paremmin kannattaa tarkkailla sitä kuinka usein käy, kauan kestää ja miltä lopputulos näyttää ja haisee (ihan maistaa ei tarvitse! ;D).

Itselläni on TODELLA laiska suoli ja välillä epäilyttääkin jos se onkin p*skaa, mikä on kertynyt vararenkaaksi tuohon vyötärölle! :D Anteeksi ruma kielenkäyttöni.. ;) Ulosteestahan noin kolme neljäsosaa on vettä ja loput on kuitua, kuolleita ja eläviä bakteereja, sekä muita soluja ja limaa. Se kuinka nopeasti suoli toimii, johtuu pitkälti kuitujen määrästä. Vesiliuokset kuidut, jollaisia on erityisesti hedelmissä, vihanneksissa ja kaurassa auttavat pitämään suoliston kunnossa. Kuitupitoinen ravinto tuo mukanaan myös sen, että kehosta poistuu nopeammin ja tehokkaammin myös ei-toivottuja aineita, kuten kolesterolia, sappihappoja ja myrkkyjä.


Itse huomasin suoleni toimivan huomattavasti vilkkaammin Meksikossa lomalla ollessani, kuin palatessani Suomeen tälle proteiinipainotteiselle ja vähä hedelmisille ruokavaliolle. Lomalla söin päivittäin runsaasti hedelmiä ja toki myös muita kasviksia, ja pöntöllä sai istua kerran päivässä. Kotona säästyy vessapaperia, kun ei tarvitse istua pöntöllä kuin joka kolmas päivä! Normaalia suolen toimintaa minulle, mutta kannattaisiko asialle silti tehdä jotain?

Uskon, että omaan suolentoimintaani vaikuttaa juuri se etten syö hedelmiä tai ruisleipää. Marjoja ja kasviksia kyllä, mutta siltikään niiden määrä ei saa suoltani vikkelämmäksi.. Myöskin veteen liukenemattomat kuidut, joita esiintyy ennen kaikkea viljassa ja täysjyvätuotteissa, turpoavat suuren vedensitomiskykynsä ansiosta voimakkaasti ja lisäävät siten ulosteen painoa. Tämä näkyy toki myös puntarilla pienellä painonnousuna jos on syönyt reilummin hiilareita. Näin se saa esimerkiksi melkein 100g lisää painoa, kun vähäkuituisen ruoan lisäksi syödään 200g täysjyväleipää. Myöskin ulosteen koostumus kertoo terveydestä paljon ja terveen kakan tulisikin muistuttaa makkaraa tai South Parkista tuttua Mr Hankey:ta!


Entäs sitten se väri? Uskokaa tai älkää, värienkirjo on laaja -tässäkin asiassa! Uloste voi olla ruskean lisäksi vihreää kun syö paljon viherkasviksia. Tietyt lääkkeet voivat värjätä ulosteen valkoiseksi tai harmaaksi. Huolta herättäviä värejä ovat punainen ja musta. Värit voivat kertoa suoliston verenvuodosta, mutta usein näissäkin tapauksissa on kyse vain ruokavaliovalinnoista. 

Entäs jos se kelluu? Tällöin elimistö ei pysty käsittelemään ruuan rasvaa tai muita ravintoaineita. Jos siis kakkasi jää kellumaan pinnalle, niin kannattaa ottaa ruokavalio uudelleen syyniin! Itse olen ottanut nyt Vi-Siblin kuituvalmisteen käyttöön. Laitan sitä 1,5 mitallista aamun kaurapuuroon ja jo tunnin sisällä istun pöntöllä. Ero entiseen suolen toimimistahtiin on merkittävä! Tätä kuituvalmistetta myydään vain apteekissa ja hinta on aika suolainen 500g maksaa lähes 19€, mutta ero olossa on ollut huomattava! Askelkin on paljon kepeämpi kun ei tarvitse kantaa kolmen päivän ruokia mukana. Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos vaan ihan oma positiivinen kokemus tuotteesta.

Oletteko itse kokeilleet Vi-Sibliniä tai jotain muuta kuituvalmistetta kuten pellavansiemenrouhetta? Toimiiko teillä vatsa kolme kertaa päivässä vai kolme kertaa viikossa? Oletteko kiinnittäneet huomiota siihen, mitä edellisenä päivänä olette syöneet ja miltä uloste seuraavan kerran pöntössä näyttää? Onko jotain muita hyviä vinkkejä, joilla saa vatsantoimintaa vilkastumaan? Ja vielä kirsikkana kakun päällä: kurkkaatteko taaksenne pöntöltä noustessa vai paiskaatteko kiireellä kannen kiinni? ;D Ajatuksia, kokemuksia, vinkkejä ja kommentteja suolentoimintaan otetaan vastaan! :) 

maanantai 18. toukokuuta 2015

Kunpa aina olis yhtä helppoa..

Niin.. Jos tää aina olis niin helppoa, niin kaikkihan me oltais huippumallin mitoissa ja jatkuvassa kesäkunnossa. Mutta kun ei se aina ole helppoa.. Toisinaan treeneihin lähteminen ja treenien arkeen sovittaminen on ihan helppoa, mutta joinakin päivinä vaan laiskottaa ja sohva kutsuu enemmän kuin sali. Toisinaan myös tarkassa ruokavaliossa on helppo pysyä, eikä ruokien valmistaminen ole homma eikä mikään. Mutta toisinaan.. Toisinaan ei vaan huvita, eikä kiinnosta, eikä yhtään jaksais kokata! Jos vaan voittaisin lotossa niin palkkaisin jonkun Tomi Björkin tänne valmistamaan terveellistä ja herkullista ruokaa, ettei tarvis päivästä toiseen syödä samaa kanaa ja jauhelihaa.. :D Pitäisiköhän laittaa se lotto vetämään..?



Mutta koska mikään ei tapahdu yhdessä yössä -ei se lihominen, eikä varsinkaan laihtuminen, niin kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan! Jos vaan sormia napsauttamalla saisi sen 'unelmien vartalon' niin kuinkahan moni niitä sormia napsauttaisi? -Voisin lyödä vetoa, että vähintään 90%! Mutta mitä siinä oppisi tästä hommasta? -Ei mitään. Laihtuisi kaksikymmentä kiloa, lihoisi kolmekymmentä. Kokkaaminen olisi ihan yhtä epämiellyttävää, eikä se sohvalta nouseminenkaan normaalipainoisena sen helpompaa olisi. Miksi ihmisen täytyy olla niin mukavuudenhaluinen? Milloin voi olla varma, että opitut elämäntavat ovat iskostuneet takaraivoon eikä sama vanha "sohva minä" nosta jossain vaiheessa päätään? Eihän tässä missään syvissä pohjamudissa kylvetä, mutta helvetti olisihan se nyt vaan helpompaa saada syödä ihan mitä lystää! :D 



Mutta hei! Ei me näin pitkälle olla tultu, jotta voitais luovuttaa, eihän? Joskus kauan sitten osasin haaveilla vain villeimmissä unelmissani tällaisesta terveellisestä elämäntavasta ja siitä, että nautin treenaamisesta ja liikunnasta! Ennen kadehdin niitä ihmisiä, jotka kantoivat proteiinishakereita salikasseissaan ja heräsivät vapaapäivinäkin aamulenkille! Katsoin motivaatiokuvia ja luin toisten motivoivia laihdutus/liikuntablogeja ja toivoin vielä joskus saavani itselleni saman innon tähän hommaan! Ja koska kaikki me ollaan vain ihmisiä ja kaikille meille tulee niitä hetkiä ettei millään huvittaisi, niin siksi haluan jakaa fiiliksiäni teille muille. Jotta tiedätte, ettei se ole aina helppoa täälläkään ja toisinaan täälläkin tulee niitä päiviä kun sohva on kovempi sana kuin sali.. Tänään tämmöistä. Ehkä huomenna on taas ihan eri fiilis. 



Kuvat we<3it

Mitä ajatuksia nämä mietteet teissä herättivät? Onko muilla ollut samanlaisia "sohva vetää puoleensa" tai "ei vain jaksa kokata" -fiiliksiä?


lauantai 16. toukokuuta 2015

Helatorstain hulinat

Huh huh, mitä vauhtia nää viikot vaan vierii! Taas on painettu menemään niska limassa ja tänään alko ansaittu vapaa viikonloppu. :) Jotain pientä extraa viime viikko toi kuitenkin tullessaan: jokavuotiset helatorstain kesäjuhlat! Kemuissa juontajana oli Axl Smith ja pääesiintyjänä ihana Kasmir! Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Muistakaa myös seurata instassa nimellä sannalatvala, sillä siellä pääsee seuraamaan tätä kiireistä arkeani vähän useammin kuin mitä kerkiän blogiani päivittelemään ja siellä näkee myös silloin tällöin videomateriaalia! ;) Nyt mm. muutama livepätkä Kasmirin keikasta! Tuo sen soundi vaan on <3!







Nyt kuitenkin kiritään tämän viikon treeneissä, sillä takana vasta kaksi salitreeniä ja yksi aerobinen. Sain tiistaina myös Sampolta uuden nelijakoisen saliohjelman ja treenit muuttuu aikalailla! Ihan vähän kyllä hirvittää.. :D Treenimääriä muutettiin siis niin, että kesällä tavoitteena 4 salitreeniä ja 3 aerobista, kun tähän asti se on ollut 5+3 ja useimmiten nuo salitreenit ovat kyllä täyttyneet, mutta aerobisia on jäänyt 1-2 uupumaan! Kesällä siis keskitytään toki myös salitreeniin, mutta annetaan enemmän panosta myös sille aerobiselle liikunnalle. :) 

Mitenkäs muiden viikko on mennyt ja oliko helatorstai yksi arkipyhä muiden joukossa vai tuliko tehtyä jotain normaalista poikkeavaa? :)

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Äiti on!

Äiti on henkilö, kuka lohduttaa kun surettaa. 

Äiti on läsnä -aina silloin kun tarvitaan.

Äiti ajattelee pelkästään muiden parasta. 

Äiti viis välittää mammonasta tai rahasta.



Kulunut vuosi on ollut raskain vuosi, minkä kukaan Äiti voi koskaan kokea.

Kulunut vuosi on järkyttänyt, ahdistanut ja pelottanut.

Kulunut vuosi on vaatinut kärsivällisyyttä ja opettanut taistelutahtoa.

Kulunut vuosi on vahvistanut, sekä tuonut perheen tiiviimmin yhteen.

Kulunut vuosi on vuodattanut enemmän kyyneleitä, kuin kaikki nämä vuodet yhteensä.

Kulunut vuosi on opettanut näkemään asiat eri valossa.

Kuluneena vuonna Äidin syli on ollut se lämpimin ja lohduttavin syli.

Rakastan sinua Äiti! <3 Olet korvaamattoman tärkeä, tiedäthän sen.

Kuluneesta vuodesta ollaan selvitty yhdessä! <3





torstai 7. toukokuuta 2015

Yritän olla unohtamatta!

Heinäkuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun lopetin matkaoppaan hommat ja muutin takaisin Suomeen. Syksyllä tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun aloitin projektini kohti kevyempää elämää. NELJÄ VUOTTA! Voitteko kuvitella?! Reilun kolmen vuoden ajan olen treenannut säännöllisesti salilla, tarkkaillut mitä laitan suuhuni, elänyt huomattavasti tasapainoisempaa ja terveellisempää elämää, mitä vielä kesällä 2011 elin.. Muistan sen päivän kuin eilisen.


Tai hetkinen! Enpäs enää muistakaan.. En kunnolla enää muista, millaista tuskaa oli elää merkittävän ylipainon kanssa! En muista enää niin tarkasti niitä ahdistuneita hetkiä pukukopissa, kun mikään ei mahtunut päälle tai kun joku rytky mahtui päälle, mutta näytti silti kuin makkarankuorelta HK:n Sinisen päällä.. En muista, kuinka ahdistunut kropassani olin. En muista, miten vannoin tekeväni MITÄ TAHANSA, jotta pääsisin ylipainosta eroon! En muista, kuinka rapakunnossa olin ja kuinka hengästyin ihan pienimmistäkin portaista. Nämä ovat niitä muistoja, joita todellakaan en halua unohtaa sillä en enää ikinä halua palata merkittävään ylipainoon! En muista, että ylipainossa olemisessa olisi ollut mitään hyvää, paitsi se että sai ainakin olla rauhassa kaikilta flirttailuilta ja miesten huomiolta. Sai olla ihan rauhassa omissa oloissaan.. 


Kolme ja puoli vuotta on pitkä aika -ainakin minun historiassani, olla suurinpiirtein normaalipainoinen ja harrastaa säännöllisesti jotakin liikuntaa. Aikaisemmin laihdutin 5kg ja lihoin 8kg. Laihdutin taas 10kg ja lihoin 15kg.. Okei, nyt olen laihduttanut -25kg ja kerännyt seitsemän takaisin, mutta kehonkoostumus on tällä hetkellä jotain ihan muuta, mitä se on viimeksi 65kg painaessani ollut! 

Mutta koska toisinaan on todella vaikea muistaa itseään siinä ylipainoisen muotissa, niin haluankin apua teiltä lukijoilta. Mitkä SINULLA ovat ne vahvimmat muistot ylipainoisena olemisesta, joihin palaat aina uudelleen ja uudelleen kun tekisi mieli heittää jo kaikki tehty työ hukkaan ja pistää koko homma ihan "läskiksi"? Jos sinulla on vielä reilusti ylipainoa, niin mikä on se syy mikä motivoi sinua muuttumaan kaikkein eniten? Onko se ainainen tuska sovituskopissa vai yleinen vireystila vai jokin ihan muu? Jakakaa kokemuksianne, jotten koskaan unohda miksi alunperin halusin eroon ylipainosta!

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kun pissi nousee päähän..

Onko teillä ystäviä, tuttuja tai perheenjäseniä joilla on takana isompikin muutos elämäntavoissaan ja sitä kautta myös ulkoisessa olemuksessa? Vastasitko kyllä? Hienoa, niin minullakin! Oletko huomannut merkittävää muutosta heidän käyttäytymisessään tai suhtautumisessaan sinuun elämäntapamuutoksen/laihdutuksen jälkeen? Vastasitko kyllä? -Niin minäkin!

Olen seurannut aika monen ihmisen elämäntapamuutosta kohti kevyempää elämää niin blogeissa, kuin 'oikeassa elämässäkin'. Töissä olen saanut seurata sivusta upeaa painonpudotusprojektia mieheltä, jolla painoa on pudonnut jo reilut 45kg viimeisen puolen vuoden aikana, eikä loppua näy! Tunnen myös useita onnistujia, joilla ylipainoa ei kummoisesti ole edes ollut ja jotka ovat silti motivoituneet salitreenistä ja treenanneet itselleen upeampaakin upeamman kropan! :) Siltikin näiden mahtavien onnistujien joukkoon on mahtunut aina joku, jolle ulkoinen muutos on ennen pitkään noussut hattuun..


Ennen ollaan oltu niin "hyvää pataa" ja nyt hyvä että edes moikataan kun tavataan.. Surullista, mutta näitäkin tapauksia näkee. Joku on joskus puhunut "laihdutusylpistymisestä"! Ylpistytään niin, että yhtäkkiä ollaankin jonkin sortin "paremman luokan eliittiä", eikä enää "tavantallaajien" seura kelpaa.. Itse olen yrittänyt pitää jalat tiukasti maan pinnalla, enkä kuvittele itsestäni yhtään sen enempää mitä olen ollut +20kg sitten. Vai oletteko lukijat huomanneet minulla pissin nousseen hattuun? Toki itsetunto on parantunut ja samalla olen myös alkanut enemmän kiinnostumaan siitä, miltä näytän kun lähden ovesta ulos (vaikkakin toisinaan näytän IHAN perseeltä jopa töihin lähtiessäni! :D). En koe kuuluvani yhtään sen "ylempään luokkaan" kuin silloin, kun ylipainoa oli enemmän. Sama tyttö täällä on, oli sitä ylipainoa tai ei. Nyt on vain huomattavasti mukavampi katsoa peiliin, mitä joskus ennen.. :) 

Kuuluuko teidän tuttavapiiriinne näitä laihdutusylpistyjiä? Jaa kokemuksesi, miten ystävä tai kuka tahansa tuttu/puolituttu on muuttunut laihdutuksen tai elämäntapamuutoksen myötä! Oletko kenties itse "ylpistynyt" laihtumisesi tai muun ulkoisen muutoksen myötä?

perjantai 1. toukokuuta 2015

Vappu on kevään ykkösjuhla

Niin se on taas yksi Vappu vietetty ja toukokuu voidaan toivottaa tervetulleeksi! Kesä on IHAN kohta täällä! :) Meillä Vappu meni ystäväpariskunnan luona istuen iltaa, grillaten ja saunoen. Grilliin päätyi broileria, halloum juustoa, maissia, grillivartaita ja possua. Ruokajuomana punaviiniä ja kuskille (eli minulle) simaa. ;D Ilta meni rattoisasti ja tänään käytiin vielä Lahden vapputorilla toriparkin viimeinkin valmistuttua!



Sipsihyllyllä meinasi kyllä mennä sormi suuhun kun pohdin, mitä laatua veisin kylään mennessäni.. Mietin siinä sipsivuorien edessä seisoessa, etten ole ainakaan vuoteen syönyt/ostanut sipsiä! En rehellisesti muista edes milloin! :D Karkkia on tullut kyllä silloin tällöin syötyä, mutta sipsit ovat olleet ihan pannassa viimeisen vuoden. Kyllähän ne juustonaksut kieltämättä hyvältä maistuivat, mutta tänään on ollut niin ällö/ähky olo että seuraava vuosi pärjätään taas ilman! :D



Vapun kunniaksi tuli taas otettua ripsienpidennykset! :D Kyllähän tässä jo kolme viikkoa ilman oltiinkin.. Tällä kertaa kävin kuitenkin ottamassa tavallisten ripsien sijaan volyymit! Aika näyttävät näistä ainakin tuli. Vähän ehkä liian näyttävät omaan makuun, mutta menköön nyt Vapun piikkiin! ;D Ensi huollossa pyydän kyllä vähän hillitympää lookkia, ettei ripset hyppää ihan niin rajusti silmille. ;) Kyllä se vaan niin on, että kun ripsien makuun pääsee niin ilman ei vain osaa enää olla! :)



On se vaan niin ihanaa, kun kevät on täällä ja aamut/illat ovat jo niin valoisia! Nyt ei pitäisi löytyä enää mitään tekosyitä lenkkeilylle tai muulle liikunnalle, sillä valoa ainakin riittää! :) Itsellä on kasassa tälle viikolle kolme salitreeniä ja kaksi "cooperin testiä" juoksumatolla. Kuten jo edellisessä tekstissä mainitsin, niin tuo aerobinen kunto on talven jäljiltä AIVAN surkea puutteellisten aerobisten vuoksi! Tavoitteena on kesän mittaan saada juoksukuntoa kohotettua reilustikin, jotta jaksaisi juosta vähintään sen 5km yhtä jaksoisesti.

Nyt iltapala rahkan aika! Mukavaa viikonloppua kaikille! :)